Vuonna 1938 Vaasa-lehden lukijat saivat seurata juttusarjaa nimeltä “Kyläkuvia maakunnastamme”. Runsain kuvin rikastetut matkakertomukset kuvasivat kiertävien toimittajien vierailuja kulloisenkin jutun aiheeksi valikoituneessa pitäjässä. Marraskuun kolmantena päivänä julkaistussa artikkelissa (Vaasa 1938 N:O 297) toimittajat olivat saapuneet Isojoelle. He olivat kiertäneet haastattelemassa paikallisia Kirkonkylällä sekä Vanhassakylässä, joka oli 1930-luvulla Isojoen suurimpia asutuskeskuksia. Isojoki kuvataan artikkelissa erittäin positiivisessa valossa. Matkakertomuksesta välittyy kuva virkeästä ja eteenpäin katsovasta pikkukunnasta.
Liki 90 vuotta sitten Isojoki on elänyt muun Suomen tavoin jännittäviä murroksen aikoja: maatalous on kehittynyt, liikkuminen helpottunut ja syrjäkylienkin elintaso alkanut vähitellen nousta. Tämä ei jäänyt Vaasan toimittajilta huomaamatta. Heidän katseensa osui ryhdikkäisiin puutaloihin, Kirkonkylään nouseviin uusiin rakennuksiin sekä pelloilta nostetuista kivistä muodostettuihin kiviaitoihin. Artikkelissa kerrotaan kiviaitojen kertovan “työn ja tulevaisuuden uskon voitosta pitäjässä”. Melko juhlallista, eikö?
Toisaalta kiviaidat kertovat myös kovista ajoista. Syyskuun 26. päivänä vuonna 1916 Suupohjan Kaiku -lehdessä (N:O 109) julkaistiin puhe, jonka rovasti Yrjö Alanen oli pitänyt reilua viikkoa aiemmin Kodesjärven maamiesseuran talon vihkiäisissä. Puheessaan Alanen pohtii sitä kurjuuden määrää ja raskasta työtä, jota sukupolvet toisensa jälkeen ovat Isojoellakin joutuneet kokemaan. Rovastin huomio on kiinnittynyt Kodesjärven kylämaisemaa yhä tänä päivänäkin hallitseviin kiviaitoihin: “Kun olin täällä teidän keskuudessanne, katselin – – noita peltojanne ympäröiwiä kiwiaitoja, jotka pääksyttäisin pantuina muodostaisiwat monen kilometrin pituisia jatoja. Ne puhuwat siitä, miten lujasta teidän isänne ja te itsekin olette saaneet leipänne täällä hankkia.”
Isojokista maisemaa on kerta toisensa jälkeen kuvattu erilaisissa paikallislehdissä jo ainakin 1900-luvun alusta saakka. Useimmiten kiviaidat nousevat esiin näissä kuvauksissa. Kun matkalainen kulkee Isojoella vuonna 2025, on moni asia muuttunut: taloja on purettu, entisiä laidunmaita peittävät metsät ja palvelut ovat keskittyneet Kirkonkylälle. Kiviaidat muistuttavat kuitenkin yhä aiempien sukupolvien elämästä ja työstä. Ne saattavat monin paikoin olla viimeinen konkreettinen jälki asutuksesta sekä jo unohdetuista ihmisistä, perheistä ja tarinoista.
Maisema kuitenkin muuttuu. 1900-luvun jälkipuoliskolla Isojoella tehtiin esimerkiksi lukuisia tieremontteja, joiden myötä monet kiviaidat tuhoutuivat. Isojoen suurimmat kiviaidat ovat olleet jopa viisi metriä leveitä, aikuisen ihmisen korkuisia ja satojen metrien pituisia, mutta tällaisia aitoja on nykyään jäljellä enää muutama. Hajotettujen kiviaitojen kivet päätyivät toisinaan johonkin muuhun tarkoitukseen, kuten teiden pohjiksi. Kylätietä reunustaneet pitkät kivimuurit muuttuivat katkonaisiksi ja paikoin täysin olemattomiksi kasoiksi. Monet harmittelivat tuttujen kotimaisemien häviämistä. Suru ei kuitenkaan auttanut: jopa satoja vuosia vanhat kiviaidat joutuivat väistymään kehityksen tieltä.
Kulttuurimaisemien merkitys on tiedostettu Suomessa jo pitkään. Viime vuosikymmeninä perinteiset, ihmisen luomat kulttuurimaisemat ovat kuitenkin kohdanneet yhä suurempia uhkia. Maanviljelyn mittakaavan kasvu, lämmenneet talvet sekä suuret rakennusprojektit jättävät jälkensä vuosisatoja vanhoihin maisemiin. Isojoella kiviaidat ovat keskeinen osa historiallista kulttuurimaisemaamme, minkä vuoksi niitä täytyisi suojella ja säilyttää myös tuleville sukupolville. Monelle ne merkitsevätkin juuri ikäpolvet ylittävää jatkuvuutta sekä tuttua ja turvallista kotimaisemaa.
Isojokinen maisema on muuttunut, mutta kiviaidat ovat säilyttäneet paikkansa kuntalaisten sydämissä. Vuonna 2023 Isojoki-seura ideoi projektin, jossa kartoitettaisiin ja valokuvattaisiin pitäjän kiviaitoja. Ajatus herätti mielenkiintoni ja ryhdyin töihin jo samana syksynä. Kartoituksen tueksi syntyi web-sovellus, jonka silloinen tietotekniikan diplomi-insinööriopiskelija Teemu Lehtonen kehitti pyynnöstäni. Kesällä 2025 saavuin Teemun kanssa kotiseutumuseolle pitämään pientä esitelmää projektin etenemisestä. Kuulijoiden määrä sekä heidän kokemansa aito kiinnostus aihetta kohtaan yllätti minut. Oli hienoa nähdä, että kiviaidat (ja niiden myötä isojokinen kulttuurimaisema yleisesti) saa vihdoin osakseen sen ansaitsemaa arvostusta.
Tilaisuuden jälkeen monet paikallaolijat kertoivat minulle pihoillaan seisovista kiviaidoista ja niiden vaiheista. Heille aidat olivat paitsi osa “isojokista maisemaa”, myös muisto edesmenneistä sukulaisista, talon vaiheista ja asuinpaikan historiasta. Muutamat kertoivat myös itse rakentamistaan kiviaidoista, jotka somistavat puutarhaa tai tienvartta. Tilaisuuden aikana ja sen jälkeen tietokantaan ilmestyi jälleen lukuisia uusia kiviaitoja.
Tämän vuoden osalta olen siirtänyt kiviaitaprojektin jo talviteloille, mutta kevään koittaessa palaan jälleen kiertelemään Isojokea kameran ja karttasovelluksen kanssa. Projektin myötä olen päässyt tutustumaan paitsi isojokiseen maisemaan, myös kotiseudeun asutushistoriaan sekä moniin avuliaisiin isojokisiin. Työtä on vielä paljon jäljellä, mutta onneksi sitä ei tarvitse tehdä yksin. Haluankin kiittää jokaista, joka on jo merkinnyt kiviaidan web-sovellukseen. Ilman näitä merkintöjä olisi moni kiviaita unohtunut.
Osallistu kiviaitojen kartoitukseen
Kiviaitojen kartoitus jatkuu yhä. Voit käydä lisäämässä tuntemiasi kiviaitoja osoitteessa https://isojoen-kiviaidat.vercel.app.
Linkin avattuasi siirry ensin kartalla kohtaan, jossa kiviaita sijaitsee. Kun olet löytänyt oikean paikan, paina vasemman alakulman sinistä “Lisää kiviaita” -painiketta. Sen jälkeen klikkaa kartalla kohtaan, jossa kiviaita sijaitsee. Kartalle pitäisi ilmestyä punainen merkki. Jos klikkasit merkin vahingossa väärään kohtaan, voit vielä siirtää sitä raahaamalla, tai painaa oikean alakulman “Peruuta” -painiketta ja yrittää uudestaan.
Kun punainen merkki on haluamassasi kohdassa, paina vasemman alakulman “Varmista sijainti” -painiketta. Näkyviin ilmestyy lomake, johon voit täyttää kiviaidan tiedot.
Paina lopuksi “Tallenna kiviaita”. Merkki muuttuu kartalla siniseksi, jolloin se on tallentunut järjestelmään.
Saima Herrala
Historian opiskelija Tampereen yliopistossa sekä isojokisen kulttuurimaiseman ystävä
Teksti on julkaistu alunperin Isojoen Joulussa vuonna 2025.
